Pieni näyte suomalaisen ja espanjalaisen kansanluonteen erilaisuudesta. Kyseessä on rakennusten seinien koristelu, toinen kuva Malagan kaupungintalon seinältä ja toinen Vaasasta, torin laidalla olevasta rakennuksesta. Arvaatko kumpi on Vaasasta ja kumpi ei?
Molemmissahan on aiheeksi valittu naishahmo, aiheen käsittely poikkeaa suurestin toisistaan. Pimeys, kylmyys ja karu kansanluonne henkii vaasalaisesta hahmosta ja myös jonkunlainen itkuisuus.
Etelässä rakennuksen ohiklukijan silmää hemmotellaan pehmeillä muodoilla, aistillisuus myös henkii reliefistä,
veistäjä on keskittynyt kuvan kohteen persoonallisuuden sijasta luonnolliseen plastilisuuteen.
Oli miten oli, mukavampi koristeltujen seinien ohi on satunaisen kulkijan astella kuin sileän ja kolkon betonipinnan jonka ainoa somiste on "graffittitaiteilijan" töherrys..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, siis jos se oli positiivinen tai edes rakentava