Vaikka sanotaan että on lottovoitto syntyä suomeen niin nyt viikosta toiseen jatkuvan harmauden, kosteuden ja teiden liukkauden ärsyynnyttämänä sanon että ainakin aamuisten kävelyjen maastoksi soisin itselleni mieluummin paremman puutteessa vaikka hiekkadyynit Kanarialla Maspalomasin edustalla.
Ja tässä asiassa puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä mistä todisteena jalanjälkeni kuvan oikeassa laidassa.
Kaikessa rauhassa ja yksinäisydessä neitseellisellä dyynin kupeella on auvoisa astella, vain meren kohina ja vähitellen heräävien lokkien äänenavaqus, aamuhuudot taustalla. Keveä, suolainen merituuli tuo Afrikan puolelta eksoottista kamelin tuokusua sieraimiin, korvat ovat kuulevinaan saharalaisten kamelipaimenten joka aamuisia hilpeitä tervehdyshuikkauksia kolleegoilleen, näin ainakin jos on kulkijalla aistit valppaina ja hyvä mielikuvitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, siis jos se oli positiivinen tai edes rakentava