Meillähän Suomessa kesäisin asustaa ja pesii yleisesti västäräkki (Motacilla alba) tuo vikkeläkinttuinen pyrstönkeikuttaja. Sen keväisestä saapumisesta väitetään lorussa olevan kesään vain vähän aikaa ja näinhän se menee elävässä elämässäkin, kyllä västäräkki tietää ja linnunluissaan tuntee koska tänne kannattaa lihotella.
Västärkkihän on väritykseltään arkisen harmaa mutta on myös värikkäämpiä västäräkkilintu meillä, kesäisin koko maassa tavattu keltavästäräkki nimittäin, ilo silmälle varsinkin jos keltainen on lempiväri.
Välimeren maissa tavataan harvalukuisena västäräkin pikkuserkkua, samaa sukujuurta olevaa lähderäkkiä (Motafuente Vivaz). Lintu suosii kosteikkoja, pesänsä rakentavat mieluusti pusikkoon lähteen läheisyyteen jos sattuvat sellaisen löytämään. Hyvä laulaja lähderäkki on, sen kaihoisaa liverrystä voisi luonnehtia huilumaiseksi koloratuuriksi, enimmin livertelee utuisina iltaöinä. Espanjassa kansan suussa kutsutaan sitä myös Näkkiräkiksi, tämä tulee siitä että arvelevat lähderäkin ja lähteissä asustavan veden hengen, näkin, olevan jonkinlaisessa salaperäisessä kohtalonyheydessä keskenään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, siis jos se oli positiivinen tai edes rakentava